Tänään jutellaan hieman miten asettaa rajat rakastavasti. Nyt onkin ihana kirjoitella tätä tässä hetkessä, pitkähkön luovan tauon jälkeen!
Aloitin Masterful Coach -opinnot alkuvuodesta ja ne vie ison osan ajastani joka viikko. Siihen päälle valmennukset ja muut työtehtävät, oma aika (josta en nykyään enää tingi) sekä läheiset ja tällä yhtälöllä päivät täyttyy aivan mukavasti!
Alkuun koin painetta pysyä normaalissa rutiinissani kirjoittaa yksi postaus per viikko. Onneksi palasin omien oppieni ääreen ja ymmärsin, että tilanne on muuttunut ja se on ihan ok. Kaikki on aina juuri kuten kuuluu olla.
En missään nimessä tee enää asioita pakolla ja siksi, että mielessäni kerron itselleni tarinaa siitä, että jotain “täytyy” tehdä. Ei, se ei toimi.
Sen sijaan fiilistelen päivä ja hetki kerrallaan, mikä tuntuu oikealta tässä ja nyt. Elän hetki kerrallaan. Ja vitsit se tuntuu hyvältä.
Näin ollen tämä pieni luova tauko teki erittäin hyvää, sillä se antoi sysäyksen myös sille, että nyt elän paljon enemmän hetki hetkeltä, enkä yritä väkisin tehdä asioita, jotka ei tunnu siinä hetkessä oikealta.
Tänäänkin iso osa päivästä meni ystävien kanssa oleskellessa ja siitä olen äärimmäisen kiitollinen. Niitä hetkiä ei vain voi rahalla ostaa.
Samaa opetan tietysti myös asiakkailleni. Älä pakota asioita. Älä tee asioita väkisin.
Jos joku asia tuntuu siltä, että se täytyy tehdä ja tunnet vastustusta sitä kohtaan, siinä on paljon viisautta. Jos vain hidastat ja voit nähdä nuo viestit. Muista, kaikki tapahtuu aina sinua varten, sinun korkeammaksi parhaaksesi.
Ja kun me otetaan pari askelta taaksepäin vastustuksen huomatessamme, voimme nähdä tilanteen hieman eri näkövinkkelistä ja kenties jopa antautua elämän ohjattavaksi. Näin meidän on uskoakseni määrä elää tätä elämää. Heittäytyä korkeamman voiman johdatettavaksi ja nauttia matkasta.
No, elämään on löytynyt valtavasti tasapainoa ja nyt onkin jälleen ihana ja inspiroitunut olotila kirjoittaa tätä postausta. Mennäänpä siis tämän päivän aiheeseen, miten asettaa rajat rakastavasti.
Miten Asettaa Rajat Rakastavasti
Oletko koskaan kokenut, että sinun on vaikea asettaa rajoja ja oikeasti pitää niistä kiinni?
Mulla todellakin on ollut haasteita tämän kanssa! Ja uskoisin, että tämä on aihe, johon iso osa ihmisistä pystyy samastumaan ainakin jollain elämän osa-alueella.
Kukapa ei olisi kerran tai pari (tai tuhat kertaa!) sanonut KYLLÄ!, kun itseasiassa halusi sanoa EI! Ootko sinä koskaan tehnyt näin? Minä olen!
Ja se mitä olen huomannut on, että se ei palvele ketään. Se ei palvele sinua, eikä se liioin palvele muita asianomaisia.
Koska kun sinä sanot kyllä, kun oikeasti haluaisit sanoa ei, mitä yleensä tapahtuu on, että sinua ärsyttää etkä takuulla nauti siitä, mitä teet.
Vastustus voi näyttäytyä hyvin hienovaraisena tai se voi olla hyvinkin helposti huomattavissa. Sisäisesti ja ulkoisesti.
Annahan kun kysyn siis sinulta, ketä se oikeasti palvelee, jos toimit tällä tavalla? Pysähdy oikeasti hetkeksi ja kysy itseltäsi, ketä uskot sen palvelevan, kun sanot kyllä vaikka haluaisit sanoa ei?
Ideana on vain tarkkailla, mikä sinun totuutesi on. Minun totuus on, että se ei palvele ketään.
Kuvittelepa tämä tilanne..
Kuvitellaanpa hetkisen, että olet töissä juuri lähdössä tapaamaan ystävääsi ravintolaan kun pomosi kävelee luoksesi ja pyytää sinua jäämään ylitöihin. Hän kertoo, että sinun täytyy saada valmiiksi tietty työtehtävä vielä tänään, koska sen täytyy olla valmis hyvin aikaisin huomisaamuna.
Saatat alkaa heti tuskastella ja ärsyynnyt. Taas sinua pyydetään jäämään ylitöihin. Jos jäät, tunnet todennäköisesti olosi ärtyneeksi, koet ehkä että sinua kohtaan on toimittu väärin tai että sinun ei kuuluisi olla täällä. Tämä tietysti vaikuttaa oman mielialasi lisäksi työtehoihisi ja todennäköisesti työsi laatuun myös.
Jos puolestaan sanot, ettet jää ylitöihin, saatat tuntea syyllisyyttä siitä, että et jäänyt töihin viimeistelemään tärkeää työtehtävää. Tällöin et välttämättä pysty täysin nauttimaan tapaamisesta ystäväsi kanssa.
Mikä neuvoksi?
Kuulostaa, että valitset kumman tahansa, häviät.
En siis kannusta siihen, että sanot vain pomollesi, että ei kiitos se on moro. Se ei välttämättä vaikuttaisi työilmapiiriin positiivisesti. Eikä se liioin olisi järin ystävällistä pomoasi kohtaan.
Ehdottaisinkin mieluummin, että kunnioitat sekä itseäsi että muita. Tässä tapauksessa pomoasi ja työtäsi, mutta myös itseäsi sekä ystävää, jonka kanssa olet tehnyt päivällissuunnitelmia.
Voisit asettaa selkeän rajan, mikä on ok sinulle ja kunnioittaa sitä sekä miettiä tavan, jolla voit kunnioittaa myös muita osapuolia.
Voisit esimerkiksi ehdottaa, että jäät nyt tunniksi valmistelemaan kyseistä työtehtävää (jos se on ok sinusta), jonka jälkeen lähdet tapaamaan ystävääsi sovitusti. Ja ehkä lupaudut tulemaan aamulla tuntia aiemmin, jotta ehdit tehdä tuon tehtävän ajoissa valmiiksi.
Näin sinä saat mitä haluat ja voit kunnioittaa omia rajojasi sekä ystävällesi tekemääsi lupausta, samalla kunnioittaen myös työtäsi sekä työnantajaasi. Uskallan väittää, että tällä tavalla toimiessasi, lopputulos on paras mahdollinen.
Tietysti jos koet valtavaa vastustusta kyseistä asiaa kohtaan (tässä tapauksessa ylitöitä), suosittelen tarkastelemaan hieman pintaa syvemmältä, mitä se merkitsee. Onko tuo työ/ihmissuhde/muu asia oikea sinulle, jos koet valtavaa vastustusta sitä kohtaan?
Lue myös: Mitä Tehdä Kun Ihmissuhde Ei Tunnu Enää Hyvältä
Eli mitä minä suosittelen on, että selkeytät mikä on sinulle ok ja mikä ei, samalla ottaen huomioon toisen henkilön, mikäli tilanteeseen liittyy joku muu. Sitten kommunikoi asiasta selkeästi muille osallisille.
Kun elät tällä tavalla, tulet huomaamaan, että elämä muuttuu kevyemmäksi! Takaan sen. Kokeile vaikka!
Paljon Rauhaa ja Rakkautta Tähän Hetkeen!
